Page 4 - Riihimäen lasinpuhaltajakerhon lasiopas
P. 4
Mitä lasi on?
Lasi on sulatettujen silikaattien vät oletettavasti Syyriassa asu- sukupolvelta toiselle. Tämä ha-
jähmettyessä muodostunut neet foinikialaiset noin 50 eKr. vaitaan vanhojen puhaltajasu-
amorfinen massa. Uudessa Puhaltaminen syrjäytti pian kujen vierasperäisistä nimistä.
kiinteässä muodossaan lasi aikaisemmat valmistustavat
on samanaikaisesti haurasta, – puhaltamalla saatiin runsas Lasin koostumus,
kovaa ja yleensä läpinäkyvää. muotovalikoima ja suurempia, raaka-aineet ja sulattaminen
Sulatetun silikaatin jäähtyes- läpinäkyviä ja ohuita esineitä.
sä atomit eivät enää palaudu Lasiteollisuudessa raaka-ai-
kiteiseen muotoon, vaan jäh- Ajanlaskumme alussa oli la- neet sekoitetaan oikeassa suh-
mettynyt massa jää lasiksi. sinpuhaltajia jo Italiassa, Es- teessa mängiksi, jonka sulatus-
Lasi johtaa huonosti lämpöä, panjassa ja Etelä-Ranskassa. lämpö on noin 1500 °C-astetta.
minkä vuoksi se tulee jäähdyt- Venetsiasta kehittyi 1200- ja Lasin raaka-aineseoksesta eli
tää hitaasti. Jos lasi jäähtyy tai 1300-luvuilla tärkeä lasikau- mängistä on 2/3 hiekkaa, 1/5
lämpiää liian nopeasti, sitou- punki. Uusia lasilaatuja, val- soodaa, 1/10 kalkkia ja loput
tuu lämpötila epätasaisesti, mistusmenetelmiä ja muotoja selvitys- ja kirkastusaineita
ja lasiin syntyy jännitystiloja. alettiin kokeilla 1500–luvun al- sekä värinmuodostukseen tar-
Vähäinenkin ulkopuolinen voi- kupuolella ammattisalaisuuk- vittavia metallioksideja.
ma saattaa purkaa jännityksiä, sia ankarasti varjellen. Ylhäisöl-
jolloin lasi voi pirstoutua lähes le puhallettiin ylellisiä astioita Lasin pääraaka-aine on kvart-
räjähdysmäisesti. sekä peilejä ja silmälaseja. Poh- sihiekka, jota lasissa on 50 - 80
joismainen lasinvalmistus alkoi %. Kvartsihiekassa ei saa olla
Lasi ei ajan kuluessa muuta 1500-luvulla ikkunalasin tuo- epäpuhtauksia, savea, hiiltä
muotoaan, kuten suosittu ta- tannolla. 1600-luvulle tultaessa tms. Sulatusaineena toimii
rina vanhoista valuvista ikku- lasinvalmistus oli vakiintunut sooda, jonka sulamispiste on
nalaseista kertoo. Vaikka ikku- jo Tanskassa ja Ruotsissa. 850 astetta. Potaska on kalium-
na on paksumpi alareunastaan, karbonaattia, jota entisaikaan
on syynä lienee se, että vakau- Suomen ensimmäisen lasi- valmistettiin puiden tai kasvien
den ja ulkonäön vuoksi on huo- tehtaan perusti v. 1681 Gustaf tuhkaa uuttamalla. Kristallila-
nolaatuinen ikkunalasi asen- Johan Jung Uuteenkaupunkiin. sissa potaskan korvaa sooda.
nettu painavampi pää alaspäin. Venäjän vallan aikana maa- Merkittävä osa lasiraaka-ai-
hamme perustettiin yhteensä neesta on nykyisin kierrätettyä.
Lasin historia 32 ja itsenäisyyden aikana yli 20
lasitehdasta. Kalkki eli kalsiumkarbonaatti
Lasi on syntynyt luonnossa jo antaa lasille kestävyyden kos-
kauan ennen kuin ihminen oppi Suomen ensimmäiset lasinpu- teutta ja useita kemiallisia
valmistamaan sitä keinotekoi- haltajat tulivat Ruotsista, myö- aineita vastaan. Yksinään kalk-
sesti. Kivikauden ihminen teki hemmin heitä muutti maaham- ki sulaa vasta 2500 asteessa,
luonnonlasista työ- ja metsäs- me mm. Saksasta, Ranskasta, mutta yhdessä muiden raa-
tysvälineitä sekä koruja. Van- Venäjältä sekä muista Euroo- ka-aineiden kanssa se sulaa
himmat lasimassan kappaleet, pan maista. Ammattikunta on helposti. Lyijymönjä on punais-
pieni lasisauva ja lasinpala suomalaistunut, mutta edel- ta lyijyoksidia, joka tekee lasis-
noin 2000 eKr, on löydetty Me- leen on Suomen lasitehtaissa ta voimakkaasti valoa taittavaa
sopotamiasta. miehiä ja naisia, joiden esi-isät ja lisää sen pehmeyttä. Kristal-
ovat kauan sitten muuttaneet limassassa lyijy tekee lasista
Lasinpuhalluksen taidon keksi- ulkomailta taidon periytyessä helpommin hiottavaa.
4
